Liedon Tuutikki

         Tässä on Liedon Tuutikki! Seison lapsuuden kotini pihalla aamusella 10 asteen pakkasessa ja lunta leijailee taivaalta hiljalleen ja kaikkialla on hiiren hiljaista. Tämä joulu on ollut todella erityinen. Sillä näin onnellinen ja iloinen olen ollut viimeksi ihan pienenä tyttösenä. Enhän minä nyt niin kauhean vanha ole vielä, mutta lapsuudesta tuntuu silti olevan jo ikuisuus. Jouluaattona söimme jouluaterian perheeni, serkkuni perheen ja parhaiden ystävieni kanssa, eikä mikään ei ole sen ihanampaa kuin katsoa pienten lasten joulupukin odotusta ja jakaa joulu parhaiden ystävien ja perheen kanssa. Toivoisin että ensi jouluna olisi näin ihanaa myös. Hauskinta aattona oli se, että serkkuni vanhimmat pojat (jotka eivät enää usko joulupukkiin) kyselivät vähän väliä "milloin pukki tulee?". Vanhin pojista oli varma että pukkina olisi pikkusiskoni kihlattu, mutta kyllä oli hämmästynyt ilme sitten kun pukki osoittautuikin olevan joku vieras. Pukkina esiintyi ystäväni Joona ja veti roolin todella hienosti. Esimerkiksi lasten kysymykseen "Miksi pukki on niin nuoren näköinen", tuli vastaus ," No kun muori on nyt vähän innostunut noista nuorennushoidoista ja muista, ja on pakottanut myös pukinkin ottamaan moisia". Siis niin mainio vastaus!

       Sain joululahjaksi mm. paljon villalankaa ja innostuin kutomaan villasukkia. Lankaa on niin paljon että voisin vaikka kutoa villapaidan! Mutta en kyllä saisi sitä ikinä valmiiksi ;)

       Pääsin kihlattuni kanssa päiväksi Tukholmaan parhaiden ystäviemme kanssa. Lähdimme Turusta ilta-laivalla ja saavuimme aikaisin aamulla Tukholmaan. Olimme siellä niin aikaisin ettei mikään paikka ollut vielä auki, joten istuimme pari tuntia kahvilassa. Lopulta pääsimme shoppailemaan ja kävimme itä-aasialaisessa museossa. Olimme kaikki todella väsyneitä kun palasimme illalla sataman terminaaliin odottamaan laivalle pääsyä. Reissu oli tähän mennessä Tukholman matkoistani paras, vaikka olikin hitusen raskas. Kiitos Sonja ja Joona että pääsimme mukaan! <3

      Uuden vuoden vietimme Turussa Sonjan ja Joonan luona. Laitoimme okonomiyaki-lettuja, tempuraa ja tulisia ribsejä. Ja sitten kun ihmiset alkoivat ampua rakettejaan, näkyivät ne suoraan asunnon parvekkeelta. Se oli hieno valoshow ja ruudin katku oli sankka. Kävimme myös pulkilla hieman mäessä hurjastelemassa ja kyllä oli hauskaa!

     Nyt sitten pitäisi palata takaisin Espooseen ja istahtaa koulun penkille ahertamaan. Harmi ettei kaikki hyvä ei voi jatkua ikuisesti. Kiitos kaikille rakkailleni kun teitte minun joulustani niin ihanan ja lämpimän!

Hyvää Uutta Vuotta!